Pensées
Hei!
Olen nyt viimeiset 9 kuukautta viettänyt vieraassa maassa, vieraiden ihmisten keskellä, puhuen kieltä jota en vielä vuosi sitten ymmärtänyt lähes lainkaan. 9 kuukautta ei ole pitkä aika, eikä se siltä ole tuntunutkaan, mutta paljon on tapahtunut. Nyt vaihdon lähestyessä loppua haluan tästä kokemuksesta viisastuneena kirjoitella tänne yleisesti ajatuksia näistä kuluneista kuukausista.
Näihin 9 kuukauteen on kuulunut niin päiviä joina olen laskenut toivottomana jäljellä olevia päiviä, kuin myös päiviä joina kotiinlähtö ajatuksena on tuntunut aivan mahdottomalta. Alkuun oli vaikeaa koittaa tottua ajatukseen, että tällaista elämä tulee olemaan seuraavat lähes 10 kuukautta. Aika on kuitenkin hurahtanut niin nopeesti, ettei yhtään tunnu siltä että lähdöstä olisi jo vajaa vuosi.
Tän vuoden aikana...
oon kasvanut ihmisenä enemmän kuin koskaan. Täällä ollessa on ollut pakko oppia selviytymään monista tilanteista yksin.
mun arvostus kotia ja normielämää kohtaan on kasvanut valtavasti.
oon saanut itseluottamusta ja varmuutta kokeilla uusia asioita ja tehdä uusia tuttavuuksia.
oon oppinut sopeutumaan niin uusiin ympäristöihin kuin ihmisiinkin.
oon saanut ystäviä, joita tulee olemaan ihan sanoinkuvailettoman kova ikävä.
oon oppinut olemaan välittämättä asioista, joihin en vaan voi vaikuttaa.
oon oppinut ranskaa :)
Oon niin kiitollinen siitä, että mulla on ollut tällainen mahdollisuus ja ylpeä siitä että käytin sen mahdollisuuden. Mun vaihtovuosi ei millään tavoin vastannut odotuksiani, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Ranska ei maana ollut mikään helpoin mahollinen, eikä mun sijaintikaan täällä ollut mikään ihanteellinen. Otin kuitenkin kaiken irti vuodesta ja sain luotua itselleni ihan ainutlaatusen kokemuksen jota en koskaan tuu unohtamaan.
Vaihtoon lähtö oli ehdottomasti paras koskaan tekemäni päätös ja kaikista vaikeuksista huolimatta tekisin sen uudelleen any day!
Nyt nautitaan vielä viimeiset pari viikkoa ja sitten pitkästä aikaa suunta kohti kotia :)
Olen nyt viimeiset 9 kuukautta viettänyt vieraassa maassa, vieraiden ihmisten keskellä, puhuen kieltä jota en vielä vuosi sitten ymmärtänyt lähes lainkaan. 9 kuukautta ei ole pitkä aika, eikä se siltä ole tuntunutkaan, mutta paljon on tapahtunut. Nyt vaihdon lähestyessä loppua haluan tästä kokemuksesta viisastuneena kirjoitella tänne yleisesti ajatuksia näistä kuluneista kuukausista.
Näihin 9 kuukauteen on kuulunut niin päiviä joina olen laskenut toivottomana jäljellä olevia päiviä, kuin myös päiviä joina kotiinlähtö ajatuksena on tuntunut aivan mahdottomalta. Alkuun oli vaikeaa koittaa tottua ajatukseen, että tällaista elämä tulee olemaan seuraavat lähes 10 kuukautta. Aika on kuitenkin hurahtanut niin nopeesti, ettei yhtään tunnu siltä että lähdöstä olisi jo vajaa vuosi.
Tän vuoden aikana...
oon kasvanut ihmisenä enemmän kuin koskaan. Täällä ollessa on ollut pakko oppia selviytymään monista tilanteista yksin.
mun arvostus kotia ja normielämää kohtaan on kasvanut valtavasti.
oon saanut itseluottamusta ja varmuutta kokeilla uusia asioita ja tehdä uusia tuttavuuksia.
oon oppinut sopeutumaan niin uusiin ympäristöihin kuin ihmisiinkin.
oon saanut ystäviä, joita tulee olemaan ihan sanoinkuvailettoman kova ikävä.
oon oppinut olemaan välittämättä asioista, joihin en vaan voi vaikuttaa.
oon oppinut ranskaa :)
Oon niin kiitollinen siitä, että mulla on ollut tällainen mahdollisuus ja ylpeä siitä että käytin sen mahdollisuuden. Mun vaihtovuosi ei millään tavoin vastannut odotuksiani, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Ranska ei maana ollut mikään helpoin mahollinen, eikä mun sijaintikaan täällä ollut mikään ihanteellinen. Otin kuitenkin kaiken irti vuodesta ja sain luotua itselleni ihan ainutlaatusen kokemuksen jota en koskaan tuu unohtamaan.
Vaihtoon lähtö oli ehdottomasti paras koskaan tekemäni päätös ja kaikista vaikeuksista huolimatta tekisin sen uudelleen any day!
Nyt nautitaan vielä viimeiset pari viikkoa ja sitten pitkästä aikaa suunta kohti kotia :)
A bientôt!
Inka
Ihanaa kun tuut kotiin! Tervetuloa! t. Tätskä
VastaaPoistaKovasti jo odotellaan sua kotiin :). Äiti
VastaaPoista